• puuhapuu

Viisi konstia ruutuajan nujertamiseen

Päivitetty: 9. joulu 2020

Lapsille sopivasta ruutuajasta puhutaan paljon. Ehkä jopa kyllästymiseen asti.

Oikean ja sopivan ruutuajan määritteleminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa, sillä niin monet asiat vaikuttavat.


Käytetäänkö mediaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoon? Onko katseltu mediasisältö passivoivaa? Onko sisältö ylipäätään lapsille sopivaa? Mihin aikaan älylaitteita käytetään?


Välttämättä kaikki ruutuaika ei olekaan niin pahasta. Lisäksi lapset ovat erilaisia ja toiset lapset uppoutuvat helposti tuntikausiksi pelaamaan, kun taas toisille lopettaminen on helpompaa.




Mistä tietää, onko ruutuaikaa liikaa?


Lapsen levottomuus ja pahantuulisuus voivat olla merkki liiallisesta ruutuajasta.

Keskittyminen voi olla vaikeaa. Eikä oikein mitään muuta huvitakaan tehdä, kuin jatkaa pelaamista tai lempivideoiden katselua.


Liiallisen ruutuajan merkit voivat olla myös fyysisiä. Esimerkiksi päänsärkyyn tai silmien kuivumiseen kannattaa kiinnittää huomiota.


Ruutuaikaa on hyvä rajoittaa, jos se aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää. Tai jos se on pois lapsen mahdollisuuksista tehdä tärkeitä asioita, kuten leikkiä, nukkua tai harrastaa.


Paras ratkaisu ruutuajan hallintaan riippuu perheestä. Erilaisissa perheissä toimivat erilaiset konstit. Keräsimme tähän 5 kikkaa, joita kannattaa kokeilla. Toivottavasti löydät vinkeistämme sinun perheellesi parhaiten sopivat.


1. Perheen yhteistä tekemistä tilalle

Leikkiä, leipomista, lukemista, askartelua jne. Tehkää juttuja yhdessä ja iloitkaan toistenne seurasta. Lue vinkkimme: 12 parasta tekemistä yhteisiin hetkiin. Jos teillä on hauskaa muissa puuhissa, eivät älylaitteet tule edes mieleen.

2. Puhutaan

Pieni lapsi tarvitsee aikuista avukseen ymmärtämään mistä eri mediasisällöissä on kyse. Ilmapiiri ja avoin keskusteluyhteys, jossa lapsen on helppo kysyä ja kertoa, jos on nähnyt netissä jotain mieltä askarruttavaa, kannattaa rakentaa jo pienenä.


Näin lapsi uskaltaa myös isompana kääntyä puoleesi, jos netissä tulee vastaan ongelmatilanteita.

Myös ruutuajan rajoituksista on hyvä sopia yhdessä ja puhua avoimesti liian ison ruutuajan haitoista. Kun lapsi ymmärtää mistä on kyse, ei ruutuajan rajoittaminen tunnu rangaistukselta.

3. Peli- ja ruutuajan ansaitseminen


Hyvä konsti ruutuajan säännöstelyyn ja valvontaan on keksiä ruutuajan ansaitsemiseksi jokin vastike, kuten lukeminen tai kotityöt.


Askartelemalla ruutuaika-lippuja, muutat peliajan valuutaksi ja asia tulee helpommin ymmärrettäväksi. Lapsi voi vaihtaa lippuja tiettyyn peliaikaan, esim. 15 tai 30 minuuttiin. Aika ei saa olla liian pitkä, jotta samalla ruutuaikaa tulee pilkottua osiin.


Lippuja voidaan jakaa viikoittain tai pienemmille lapsille päivittäin. Lisää lippuja voi ansaita kotiaskareilla tai isompi lapsi vaikkapa lukemalla kirjaa. Ajanjakson lopulla ylijääneitä lippuja voi vaihtaa palkintoihin muihin kivoihin palkintoihin.


4. Laitteiden ruutuaika-asetukset ja sovellukset


Joistakin laitteista löytyy valmiiksi asetus, jonka avulla ruutuajan voi rajoittaa tiettyyn määrään päivässä. Mikäli laitteeseenne ei ole mahdollista määrittää asetuksia, tarjolla on myös sovelluksia, joihin kannattaa tutustua.


5. Käyttäkää ruutuaikaa kehittävästi


Kuten sanottua, ei kaikki ruutuaika ole pahasta. Tälle sukupolvelle erilaiset mediat ja laitteiden käyttö tulee pienestä asti tutuksi ja tulevissa opiskeluissa ja töissä siitä onkin varmasti hyötyä.


Pienille ihmisille löytyy myös useita sovelluksia, joilla voi harjoitella mm. lukemista, laskemista, värejä, pelata muistipelejä jne. Lisäksi älylaitteet mahdollistavat videopuhelut ja muun yhteydenpidon sukulaisiin ja ystäviin.


Tutustukaa yhdessä lasten kanssa kivoihin sovelluksiin ja käyttäkää nettiä myös tiedonhakuun.

Mihin teidän perheessänne käytetään ruutuaikaa? Onko teillä hyviä kikkoja ruutuajan nujertamiseksi? Kuulemme mielellämme lisää vinkkejä!


Lue myös: Lukeminen lapselle kannattaa - listasimme kuusi syytä

118 katselukertaa0 kommenttia