• puuhapuu

Painitaan!

Painihetket ja muut rajummat fyysiset leikit ovat monen lapsen suosikkeja. Muistathan omastakin lapsuudestasi, miten parasta oli, kun aikuinen heittäytyi leikkimään kutitusleikkiä tai esittämään nukkuvaa ja nappaamaan kiinni.


Kaikki lapset, niin pojat kuin tytötkin, kaipaavat fyysistä läheisyyttä vanhempiinsa päivittäin. Fyysisten leikkien myötä lapsi tuntee olonsa rakastetuksi ja yhteys vanhempiin paranee. Sen lisäksi painileikkien tai muitten riehumisleikkien kautta luodaan uusia hauskoja muistoja sekä puretaan paineita.



Nyt siis niin äidit kuin isätkin heittäytymään ja mukaan hauskanpitoon!


Painileikki opettaa lapsille moraalia. Aikuinen säätelee voimiaan, kun painii lapsen kanssa. Sekä isommat että pienemmät lapset ymmärtävät, että kyse on enemmänkin hauskanpidosta ja yhteistyöstä, kuin voittamisesta.


Se on myös hyvä keino päästellä höyryjä ja lievittää stressiä. Lapsi pääsee kokeilemaan riskinottoa vanhemman valvovan silmän alla ja oppii samalla sääntöjä, sekä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Koska fyysinen leikki on hauskanpitoa, on lapsi ikään kuin turvassa ja voi vapaasti kokeilla ja oppia. Se on myös hyvää liikuntaa, niin aikuiselle kuin lapsellekin.


Fyysiset leikit kuitenkin lähtevät helposti lapasesta, joten muutamia asioita kannattaa ottaa huomioon ja asettaa joitakin sääntöjä:


  • Potkiminen, pureminen, hiuksista vetäminen ja lyöminen ovat kiellettyjä.


  • Osallistuminen on vapaaehtoista.


  • Turvallisuus edellä! Luokaa leikkiympäristö, jossa tapaturmia ei satu niin helposti. Korvakorut, vyöt yms. kannattaa riisua vahinkojen välttämiseksi.


  • Painileikit sisarusten välillä karkaavat helposti käsistä ja voivat muuttua vaaralliseksi ilman aikuisen valvontaa.


Ole leikkisä! Tarkoituksena ei tietenkään ole pelotella lasta ja dominoida leikkiä. Itku, kiukuttelu ja turhautuminen eivät kuulu leikkiin, vaan nauru ja iloiset kiljahdukset.


Anna lapsen voittaa välillä, se tuo itsevarmuutta ja kohottaa itsetuntoa.


Leikin lopettaminen on yhtä tärkeää kuin aloittaminen. Tunne ja riehumismoodi ei saa jäädä päälle. Voitte keksiä jonkin hauskan koodisanan merkiksi leikin loppumisesta. Lopuksi on hyvä hetkisen levähtää ja vaikkapa jutella siitä miltä leikki tuntui, oliko se hauskaa vai liian rajua?


Pienten lasten kanssa sopivat hyvin esimerkiksi painihetket leikkimatolla tai nappausleikit, isompien kanssa vaikkapa pallopelit tai hyppiminen trampoliinilla.


Jos leikkiin heittäytyminen ja eläytyminen tuosta vaan, tuntuu haastavalta, tässä joitakin hauskoja esimerkkejä variaatioista:


1. Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä…

Aikuinen esittää nukkuvaa ja lapsi hiippailee luo.

…ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään…

Lapsi kiertelee karhua.

…karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan!

Karhu herää ja yrittää saada lapsen kiinni, kun hän juoksee karkuun.

2. Siltavanhus sortuu kai, sortuu kai, sortuu kai…

Aikuinen pitää käsiä ylhäällä ja lapsi kipittää edes takaisin ali.

…Voi voi sentään!

Aikuinen nappaa lapsen kiinni.


3. Lumisota


4. Painiottelu


5. Tyynysota


6. Hippa-leikit


7. Hevonen

Aikuinen on hevonen, jonka päällä lapsi saa ratsastaa


8. Lentokone

Aikuinen makaa maassa selällään ja lapsi ”lentää” aikuisen jalkojen päällä

Keksikää omia leikkejä ja antakaa niille hauskat nimet!


Muistot hauskoista hetkistä jäävät elämään ja parhaassa tapauksessa siirtyvät vielä seuraaville sukupolvillekin.


Miten teillä leikitään fyysisiä leikkejä? Kuulemme myös sinun vinkkisi mielellämme!

30 katselukertaa0 kommenttia